Makasin illalla vierashuoneen sängyllä ja kuuntelin Helsinki-Vantaan lentoliikennettä, miettien kuinka jännittävää olisikaan matkustaa johonkin toiseen maahan. En tiedä millä nimellä lentokoneen ääntä kutsuisin, muutakuin lentokoneen jylinäksi, joka ei kuvaa sitä oikein. Metallinen ulina ehkä? Valvoin ja kuuntelin, kuvitellen itseni jos vaikka minne, kulloinkin lentävän koneen mukana.
Tällä viikolla olen matkustanut Suomessa, ensin Karjaalle tapaamaan ystävääni jonka luona en olekaan käynyt ehkä kymmeneen vuoteen, onko siitä niin kauan Tuija? Ensimmäisenä ajelimme Tammisaareen, kaunis kesäkaupunki hehkui kuumaa kesäpäivää. Kiertelimme rantaravintolasta kävelykadulle ja toimme hiljaisille sivukaduille elämää.
 |
| Iso-kirkkokadun varrella, kirkon pihassa vesielementti. |
Teimme retken myös Fiskariin, helle jatkoi hellimistä ja alueella taisi olla ampiaisia yhtä paljon kuin vierailijoita. Suomalaista designia oli tarjolla ja tarttui myös ranteeseen. Ja saippuaa! Viisi ostinkin, sillä rakastan tuoksuvia saippuoita. Kotiin joudun pian hankkimaan saippuahyllyn jotta saan kaikki esille ja käyttöön...
 |
Vanhassa rakennuksessa oli mielenkiintoinen tiiliseinä.
|
Kun aikaa oli vielä jäljellä, kävimme Fagervikin ruukissa, mielenkiintoinen ja idyllinen vanha ruukki ympäristöineen Inkoossa. Hienon kartanon pihamaalle olisin halunnut mennä kirmailemaan mutta en tohtinut kieltokylttejä uhmata. Hurmaava kahvila oli ovet avoimena joten korvasin kirmailun kaffella ja rullatårtulla.
 |
| Fagervikin kirkko kurkittuna portin reiästä. |
 |
| Kaffe och rulltårta. |
Inkoosta ajelimme Raaseporin rauniolinnalle, oletin että siellä on vain perustukset jäljellä mutta linna olikin paljon mahtavampi! Puuportaat ja kivirappuset tuli kavuttua ja siinä samalla mietittyä, minkälaista mahtoi linnan neidoilla ja ritareilla aikanaa elämä olla linnassa. Kovin korkeilla korkokengillä ei kiipeäminen minulta ainakaan olisi onnistunut. Itse asiassa ei minkäänlaisilla koroilla...
 |
| Linnan edessä on silloisen meriveden pyöristämät kalliot. |
 |
| Linnan sisäpihalla huoneiden romahtaneet seinät on jätetty niille sijoilleen. |
 |
| Lisää kuvateksti |
Viimeiset päivät Espoossa ja sitten kotiin. Odotan jo, että pääsen Laajavuoreen kiipeämään mäkiä ja juoksemaan. Totta se on, että keho alkaa jo vaatia liikuntaa kun siihen on usemman viikon tottunut. Täältä tullaan vuoret ja notkelmat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti